Asuntojen kysyntä on jatkunut vahvana ja hintojen nousu jatkuu. Kasvanut asuntotuotanto kasvukeskuksissa hillitsee hintapaineita pidemmällä aikavälillä. Kotitalouksien asuntolainakanta on kasvanut vakaasti suhteessa tuloihin.
Yleiskatsaus
Koronavuosi on ollut asuntomarkkinoiden kannalta yllätyksellinen. Yleensä talouden taantuessa myös asuntokauppa hidastuu ja hinnat laskevat. Toisin kuitenkin kävi tällä kertaa. Asuntojen kysyntä on jatkunut vahvana koronasta huolimatta tai osittain sen ansiosta. Koronan myötä lisääntyneet etätyöt ja -koulut ovat luoneet tarvetta vaihtaa asuntoa uuteen tilanteeseen sopivammaksi. Palveluiden kulutuksesta ja matkustamisesta säästyneitä rahoja onkin suunnattu asumiseen, täydennettynä erittäin edullisella lainarahalla. Seuraavassa luvussa käydään läpi tarkemmin koropandemian väliaikaisia ja pysyviä vaikutuksia asuntomarkkinoille.
Asuntomarkkinoilla voimakas kysyntä on nostanut asuntojen hintoja. Koko maassa osakehuoneistojen hinnat olivat huhtikuussa 4,9 % vuodentakaista korkeammalla, pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 6,1 % ja muualla maassa 3,6 %. Omakotitalojen hinnat ovat nousset tätäkin nopeammin. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa hinnat nousivat peräti 14,2 % vuodentakaisesta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja koko maassakin 7,6 %. Asuntohinnat ovat nousseet laajasti ympäri Eurooppaa. Suomessa hintojen nousu on ollut maltillista verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, joissa hintojen vuosimuutokset ovat jo kaksinumeroisia.
Asuntokauppojen lukumäärä on kasvanut yli 15 % viimeisen vuoden aikana, ja myynnissä olevien asuntojen määrä onkin vähentynyt ja myyntiajat lyhentyneet koko maassa. Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat pysyneet korkealla tasolla, mikä ennakoi kysynnän jatkuvan vahvana myös loppuvuona. Tarjolla olevien kohteiden määrän ollessa rajoitettu, hintojen nousun ennakoidaan jatkuvan myös loppuvuoden. Asuinrakentaminen on lähtenyt sutjakasti käyntiin asuntokysynnän vetämänä. Asuntoja valmistuu kuitenkin viiveellä, joten tarjonnan kasvu patoaa hintapaineita vasta ensi vuodesta alkaen. Asuntotarjonta on viimeisen kahden vuoden aikana ylittänyt väestönkasvun kasvukeskuksissa, mikä on omiaan hillitsemään asuntohintojen nousua sen jälkeen, kun meneillään oleva kysyntäpiikki helpottaa.
Asuntojen kova kysyntä on näkynyt myös pankkien lainatiskeillä ja asuntolainoja on nostettu vilkkaaseen tahtiin viimeisen vuoden aikana. Edellisen kymmenen vuoden aikana kotitalouksien asuntolainakanta on kuitenkin kasvanut vakaasti suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja suhde on lähellä euroalueen keskimäärästä tasoa. Samalla kotitalouksien rahoitusvarallisuus sekä reaaliomaisuus ovat kasvaneet merkittävästi. Tähän kehitykseen nähden voikin pitää yllättävänä viranomaisten halua rajoittaa vastuullista ja viime vuosina hyvin maltillista asuntorahoitusta lainakatolla.