Finanssiala oli vuonna 2020 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston kahdeksan kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: kolmantena Nordea, neljäntenä OP Ryhmä ja kahdeksantena Sampo-konserni. Alan maksama yhteisöveropotti oli 563 miljoonaa euroa, mikä on noin 10,3 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 91 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.

Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,6 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (563 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (820 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (21 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (960 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (590 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (188 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Verojalanjäljellä rahoitettaisiin perusväylänpito kahden ja puolen vuoden ajan

Finanssialan verojalanjälki on kaksi ja puolikertainen esimerkiksi valtion perusväylänpidon vuosittaisiin kustannuksiin, joihin on budjetoitu noin 1,4 miljardia euroa. Finanssiala työllistää noin 42 000 ihmistä Suomessa.

Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Näissä luvuissa näkyy EKP:n pankeille keväällä 2020 asettama osingonmaksukielto. Muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta.

Talous tarvitsee nyt vahvan ja toimivan finanssialan

Suomalainen finanssiala on koko korona-ajan pystynyt tukemaan taloutta uuteen nousuun ja kohti vihreää siirtymää. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut kotitalouksille ja yrityksille lainanmaksuhelpotukset, joille oli kysyntää varsinkin koronan alkuaikoina. Myös uusluotonanto on jatkunut vahvana.

”Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Finanssiala pystyy parhaiten vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä, kun toimialan verotus ja sääntely pidetään maltillisella tasolla. Esimerkiksi uudet erillisverot heikentäisivät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja kykyä toimia kasvun moottorina”, korostaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Lauri Luukkonen.

Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat

Eniten yhteisöveroa maksoi vuonna 2020 Bayer Oy (124,0 milj. euroa). Sijalla kaksi oli K-ryhmä (117,7 milj. euroa). Kolmantena oli Nordea (110,3 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat neljännellä sijalla OP Ryhmä (109,0 milj. euroa), kahdeksannella sijalla Sampo-konserni (72,3 milj. euroa) ja sijalla 15 LähiTapiola (38,1 milj. euroa). Danske Bankin maksamat yhteisöverot olivat 25,0 miljoonaa euroa. Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.

Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle

Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n vuonna 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on noin 450 miljoonaa euroa.

Alan asiakasyrityksissä piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.

Vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon

Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2020 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 235 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 270 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.

Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.

Lähde: STT Info

Markkinointikonsultti ja yrityksen kehitys

Monesti yrittäjällä on kädet täynnä töitä arkisissa tehtävissä ja oman yrityksen kehittäminen jää tekemättä liian pitkäksi aikaa, mutta tämä ei ole ainoa ongelma pienten yritysten kanssa – toinen ongelma ovat joo-joo ihmiset, jotka myötäilevät omistajan ja toimitusjohtajan ideoita – ammattilainen markkinointikonsultti olisi tässä tilanteessa kenties parempi henkilö sparraamaan yrityksen tulevaisuuden kehitysaskeleita. Markkinointikonsultti voi antaa aivan uusia näkemyksiä yrityksen tilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, ideat ja näkemykset eivät tarkoita sitä, että yrityksen olisi välttämätöntä tehdä juuri siten, mutta monesti ulkopuoliset ajatukset ovat tarpeellisia, ja varsinkin sellaiselta taholta, jonka ainoa tehtävä ei ole myötäillä pomon ajatuksia.

---

Muuta mielenkiintoista luettavaa

Oman talouden haltuun ottaminen

Nykyään kun internet on ollut käytettävissämme jo vuosia, ja mobiiliverkot ovat tuoneet älypuhelimiin vaikka mitä mahdollisuuksia, meillä on entistä monipuolisemmat mahdollisuudet oman talouden hallintaan ja kehittämiseen. Kun oman talouden ottaa paremmin haltuun, voi samalla miettiä sitä oman kodin sisustamistakin aivan uudella tavalla.

Oman talouden hallintaan liittyy myös uusien mahdollisuuksien opiskelu. Olet varmasti vähintään kuullut kryptovaluutoista kuten Bitcoin, mutta oletko vielä miettinyt niihin sijoittamista – niissä kannattaa sitten olla ns. aktiivinen sijoittaja, sillä markkinat ovat varsin liikkuvat. Ja jos miettii kryptoja enemmänkin, niin ne ovat vain yksi valuutta maailman kaikkien eri valuuttojen joukossa, ja jo pelkällä valuuttakaupalla on mahdollista tehdä ratkaisevia päätöksiä oman tulevaisuuden ja varallisuutensa suhteen.

Sitten kun oma talous on kunnossa, voidaan omia varoja sijoittaa taas vähän löysemmin tai eri lailla, esimerkiksi arvokorut ovat hyvä sijoituskohde. Ja miettiä jälleen eteenpäin niitä omia sijoitusajatuksia ja tulevaisuuden säästämistä. Jos sitten olet kuitenkin tilanteessa, missä ratkaisut vaativat ulkopuolista rahoitusta tai todellisia investointeja, tee vertailuja – älä tyydy nopeaan ja ensimmäiseen vastaukseen, kunnon lainavertailu on aina paikallaan.